Pampula lähetti pullaohjeen, joka ei paljoa kehuja enää tarvitse...

Ohje on (sanasta sanaan) Anna-Leena Härkösen keittoirjasta Taikinaterapiaa, joka perustuu kirjaan Sopan syvin olemus.

Vähän helvetin hyvä pulla

0,5l maitoa
40g hiivaa
2 munaa
3dl sokeria
2-3rkl aitoa vaniljasokeria
1dl mantelijauhetta
16-18dl vehnäjauhoja
250g sulatettua voita
kananmunaa voiteluun
Koristeeksi
mantelilasuja
voita
sokeria ja vaniljasokeria

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Katso ettei maito ole liian kuumaa, muuten hiiva ei toimi! Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, kaada hiivamaitoon, ja lisää sitten mantelijauhe ja vehnäjauhot. Älä mätä koko jauhomäärää heti taikinaan; voit lisätä niitä vielä sen jälkeen kun olet kaatanut joukkoon sulatetun voin. Taikina saa olla mukavan rasvaista, mutta ei liian rasvaista. Laita jauhoja oman arviosi mukaan; luota siihen että tiedät ite millainen taikina on käteen sopivaa. Tiedän, että jätän nyt sinut tämän asian kanssa hyvin yksin, mutta en voi muuta. Pullan leipomiseen kuuluu tietty epävarmuus ja vaistoihinsa luottaminen. Vaivaa taikina tasaiseksi ja kohota vähintään tunti pyyhkeen alla. Ota kohotetusta taikinasta paloja ja muovaa ne pyöreiksi (ei liian suuriksi!) pulliksi. Paina pulliin kolo keskelle ja asettele ne leivinpaperin päälle. Kohota vielä puolisen tuntia. Sekoita kolojen täyte seuraavasti: noin ½ – 1dl sulatettua voita ja 3rkl sokeria. Mätä täyte koloihin ja ripottele päälle mantelilastuja. Viimeistele vaniljasokeripilvellä. Paista kymmenisen minuuttia 225 asteisessa uunissa. Vahdi pullia tarkasti; ne palavat hyvin helposti. Toivon todella, että onnistut. Ellet onnistu, älä syytä minua vaan opettele kuuntelemaan sisäisiä tuntemuksiasi paremmin.

 ****

Pakko sanoa tähän loppuun, että tuo Härkösen Taikinaterapiaa on kyllä tutustumisen arvoinen teos! Niitä harvoja keittokirjoja, joita lukiessaan hytkyy naurusta!